MISTÄ SAIT KIPINÄN METSÄALALLE?

Metsä on innostanut minua aina. Pienestä pitäen olen ollut vanhempien mukana metsässä, isän seurana sorsastusreissuilla, sekä äidin apuna keräämässä syksyn marjasatoa talteen. Itsestäänselvyys metsäala ei kuitenkaan minulle ollut, viitisen vuotta työskentelin ulkomailla matkailualan parissa. Viiden vuoden aikana ikävöin Suomesta perheen ja ystävien lisäksi metsää. Ja kun mietin, mitä voisin Suomessa alkaa opiskelemaan, tuli metsäala ensimmäisenä mieleen. Tällöin uskoin vielä tietäväni paljon metsistä, mutta se uskomus murtui jo heti ensimmäisellä opiskelu viikolla.

MIKÄ ON PARASTA OPISKELUSSA?

Vaikka ulkomailla metsät ovat erilaisia, rakasta vaellusharrastusta en kuitenkaan jättänyt sielläkään. Suomeen palattuani tiesin, että Lapin ammattikorkeakoulu tulee olemaan minulle juuri oikea paikka. Täällä pohjoinen luonto on lähellä upeine ja haastavine vaellusreitteineen. Metsäalan opiskelu on tuonut myös uusia näkökulmia vaeltamiseen, on hienoa tunnistaa kasveja sekä niistä päätellä kuinka ravinteikas metsä on.

MILLAINEN ON TYYPILLINEN OPISKELUPÄIVÄSI?

Parasta opiskelussa ovat ehdottomasti maastopäivät. Maastossa vierähtää huomaamatta koko koulupäivä ja samalla on tullut opittuakin paljon. Jo ennen opiskeluja olin kiinnostunut metsän kasveista sekä metsän monimuotoisuudesta. On hienoa huomata, kuinka paljon kolmen vuoden aikana tietoa on karttunut lisää. Tyypilliset syksyn koulupäivät vietetään maastossa, luokkaan palataan, kun lumi laskeutuu maahan, joskus ei vielä silloinkaan.

MISSÄ OLET 10 VUODEN PÄÄSTÄ?

Mitä haluaisin tehdä 10 vuoden päästä hmmm… Toivoisin tekeväni töitä uusien luonnontuoteinnovaatioiden parissa. Toivosin myös, että täällä Lapissa huomattaisiin niiden jalostusarvo.